TV:stä tuttujen luennoitsijoiden tie tieteen huipulle
Teksti: Mikael Liimatainen
Yhteislyseon Studia Generalia -luentosarjan vierailta ei tänä lukuvuonna koulutusta ja akateemista osaamista tai medianäkyvyyttä puutu: sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tuntevat akateemisen maailman kuin omat taskunsa. Tie tieteen huipulle voi olla yhtäältä mutkikas ja vaatia suunnitelmallisuutta, toisaalta se voi sisältää sattumankauppaa.
Joskus matka tiedemaailmaan voi alkaa erikoisistakin paikoista ja tilanteista, kuten lahtelaiselta uimarannalta. Näin kävi aikanaan Käihkölle, joka kuuli paikalliselta nudistilta Uppsalan yliopistosta ja että Ruotsin yliopistoihin voi päästä sisään pelkällä todistuksella ilman pääsykokeita, mikä poikkesi tuon ajan Suomen yliopistoista.
– Hain kolmeen tiedekuntaan kolmella kirjeellä. Sieltä sitten tuli kolme kirjettä takaisin, ja aloitinkin kolmessa tiedekunnassa. Se oli ihan mielenkiintoinen prosessi, sillä eihän minulla ollut mitään erityisempiä aikomuksia, muttei katumustakaan nyt näin jälkikäteen, Käihkö kuvaa heittäytymistään laaja-alaisiin opintoihin.
Käihkön yliopisto-opiskelujen alku oli kiireistä, sillä keskipitkä kouluruotsi vaati petraamista. Lisäksi alkutaival Uppsalassa täyttyi laajasta kurssipaletista: Käihkön valinnaisiin aineisiin kuuluivat ruotsi, swahili, farsi, kulttuuritutkimus ja yhteiskuntatieteelliset aineet. Idea tähänkin tuli vieraan vinkistä.
– Meillä voi olla vahva käsitys siitä, mitä haluamme tehdä. Mahdollisuuksia on kuitenkin hirveän paljon enemmän. Kerran lennolla Tansaniasta vieressäni istui skottinainen, joka neuvoi: ”Ensimmäisenä vuonna opiskele kaikkea mahdollista ja kokeile, mikä kiinnostaa.” Yliopisto-opintoja kannattakin lähestyä kuin salaattipöytää, Käihkö kehottaa.
Myöhemmin Käihkön tie vei valtiotieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi, tohtorintutkintoon rauhan- ja konfliktintutkimuksesta ja lopulta sotatieteiden dosentuuriin Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa. Oppilaitos oli juuri vuonna 2016 saanut tutkinto-oikeuden siviileille annettaviin koulutusohjelmiin, joista Käihkö päätyi kansainvälistä yhteistyötä ja kriisienhallintaa painottavaan ohjelmaan.
Käihkön tavoin myös Aunesluoma työskentelee yliopistolla opetustehtävissä. Professoriksi Aunesluoma kertoo päätyneensä ”määrätietoisesti sattumalla”.
– Professoriksi ei kuitenkaan ihan sattumalla tulla. Uratavoitteena se ei tahdo olla kauhean hyvä. Tutkijaksi ja alalle on kyllä pakko haluta, mutta lopulta se riippuu yliopiston tehtävistä ja tarpeista. Se vaatii aika paljon suunnittelua ja sinnikkyyttä. Oma asiantuntijaura voi lukuisilla valinnoilla viedä kuitenkin niin moneen suuntaan, Aunesluoma toteaa.
Aunesluoman kohdalla tie vei ennen poliittisen historian professuuria väitöskirjatutkijaksi, nuoremmaksi tutkijaksi, yliopiston lehtoriksi ja tutkimuskeskuksen johtajaksi. Hän on toisin sanoen viettänyt koko noin 30-vuotisen aikuiselämänsä akateemisessa maailmassa.
Käihkö ja Aunesluoma tutkivat molemmat oman tieteenalansa ajankohtaisia kysymyksiä työssään: Käihkön tutkimus keskittyy parhaillaan Ukrainan sotaan, ja Aunesluoma on tutkinut muun muassa turvallisuuspoliittista asenneilmapiiriä. Työnkuva kummallakaan ei kuitenkaan täysin koostu tutkimuksesta ja opetuksesta, sillä työhön sisältyvät myös yhteiskunnan informoiminen ja apurahahakemukset.
– Tieteilijän näkökulmasta menee ehkä nurinkurin, koska tieteenteko on kaiken ydin, mutta työnantajalla ja medialla on omat vaatimuksensa ja odotuksensa ajankäytöllisesti. Siihen päälle tulee vielä ”neljäs työ” apurahahakemusten tekemisestä tutkimuksen rahoittamiseksi, Käihkö kuvailee vaativaa työtänsä.
Aunesluoma yhtyy Käihkön näkemykseen siitä, että median asiantuntijahaastattelut vievät työstä aikaa ja että yleisö näkee työstä pääosin vain sen osuuden.
– Kyllähän median yhteydenottoihin menisi niin paljon aikaa kuin vain ehtisi. Voisi käydä viikoittain haastateltavana, mutta teen sen, mitä ehtii, Aunesluoma kommentoi.
Studia Generalia -luennot Yhteislyseossa lukuvuonna 2024–2025
Petra Sainio, psykologian tohtori, 29.8.2024Ilmari Käihkö, sotatieteiden dosentti, 14.11.2024
Juhana Aunesluoma, poliittisen historian professori, 20.1.2025
Kommentit
Lähetä kommentti