Lopulta arpa ratkaisee – tältä näyttäisi yhteislyseolaisten kaupunginvaltuusto
Teksti ja grafiikka: Mikael Liimatainen
Jos Yhteislyseo olisi valinnut Kouvolan kaupunginvaltuuston kuntavaaleissa, olisi kokoomus säilyttänyt suurimman puolueen paikan 24 valtuutetulla, ja valtuusto olisi yleisestikin ottaen oikeistolaisempi vuoden 2025 lopulliseen vaalitulokseen verrattuna. Näin yhteislyseolaiset äänestivät nuorten vaaleissa, jotka järjestettiin 24.3.2025.
Tulosten perusteella värisuora kaupungintalon valtuustosalissa poikkeaisi muiltakin osin Kouvolan vaalituloksesta: Keskustan paikkamäärä romahtaisi vain yhteen valtuutettuun, ja kristillisdemokraatit häviäisi kokonaan valtuustosta. Vihreät taas saisi jopa 4–5 valtuutettua enemmän kuin aloittavassa valtuustossa, ja vasemmistoliitto vahvistaisi myös asemiaan 2–3 lisävaltuutetulla. Tämä tapahtuisi todennäköisesti osittain sosiaalidemokraattien kustannuksella, jotka menettäisivät 3–4 paikkaa. Sen sijaan perussuomalaisten valtuustoryhmä ei todennäköisesti kokisi lopullista vaalitulosta suurempaa leikkausta ryhmäkokoon.
Ehdokkaista ehdottomasti suosituin Yhteislyseon tuloksissa on Ville Kaunisto (kok.), joka sai peräti 17 henkilöääntä. Kauniston suosiota selittänee yhtäältä hänen kansanedustajuutensa, toisaalta myös koripallotausta voi olla suosion taustalla. Taas esimerkiksi Paula Werningin (sd.) ja Sheikki Laakson (ps.) kansanedustajuudet eivät tehneet heistä erityisiä ääniharavoita.
Werningin saamalla yhdellä äänellä hänen valtuustopaikkansa olisi lopulta keskusvaalilautakunnan arvonnasta kiinni, sillä Werning sai seitsemän muun SDP:n ehdokkaan tavoin vain yhden äänen. Tällöin listan sisäinen järjestys jouduttaisiin arpomaan. SDP:n tapauksessa myös 15. valtuustopaikka riippuisi keskusvaalilautakunnan arvonnasta, sillä myös vihreillä, vasemmistoliitolla ja perussuomalaisilla vertailuluku on sama vertailuluku valtuuston kahdelle viimeiselle paikalle. Lopulta arpa siis ratkaisisi paitsi Werningin sijoituksen puolueen listalla myös mahdollisen 15. valtuutetun.
Koska moni ehdokkaista sai vain yhden äänen Yhteislyseon nuorten vaaleissa, jouduttaisiin lähes jokaisen puolueen kohdalla arpomaan listan sisäinen järjestys ja vertausluvut: keskustan tapauksessa ei voida edes varmuudella sanoa, olisiko yhteislyseolaisten ainoa keskustan valtuutettu Ira Nyqvist, Markku Pakkanen, Tani Jarkko vai Juha Wirkkala, sillä kukin heistä sai vain yhden äänen. Ainoastaan pienpuolueiden ja kristillisdemokraattien listoilta voidaan varmuudella sanoa, ettei yksikään äänestetyistä ehdokkaista pääsisi yhteislyseolaisten kaupunginvaltuustoon.
Kaikkiaan ääniä Yhteislyseon kuntavaaleissa annettiin 162, joista 152 oli hyväksyttyjä. Suurin osa hylkäyksistä johtui äänestyslippuun tehdyistä ylimääräisistä merkinnöistä. Vaikka hylättyjen äänien osuus on kuuden prosentin luokkaa, löytyy yhteislyseolaisten äänestyskäyttäytymisestä suurempi huoli edustuksellisen demokratian osalta: äänioikeutetuista 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vain noin 32,4 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Toki kyseessä ei ole viralliset vaalit, mikä yhtäältä selittää vähäistä äänestysaktiivisuutta. Tällaisella äänestysprosentilla vaalin tulosta ei kuitenkaan voitaisiin kunnan tasolla pitää hyväksyttävänä. Osa opettajista, kuten englanninopettaja Susanna Kääriäinen, edisti kuitenkin ilahduttavasti äänestysaktiivisuutta viemällä opetusryhmiään äänestämään.
Yhteislyseolaiset pääsivät äänestämään uuden puolen aulan äänestyspisteellä. Vaalisalaisuuden takaamiseksi varsinaisissa vaaleissa äänestyskoppeja ei olisi sijoitettu niin, että ylätasanteelta olisi näköyhteys äänestyskoppiin. Vaalilain mukaan vaaliluettelo ei myöskään saisi olla äänestäjän luettavissa, sillä se sisältää henkilötietoja ja muita salassa pidettäviä tietoja. Kuva onkin nuorten vaaleista, jotka opiskelijakunnan hallitus järjesti. Kuva: Minna Kujala
Kommentit
Lähetä kommentti