Viron ilosanomaa saattamassa

Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov vieraili Yhteislyseolla puhumassa Suomen ja Viron välisistä suhteista lokakuun lopulla. Sakkov halusi vierailullaan innoittaa yhteislyseolaisia viron opintojen pariin ja antaa syitä opiskella kieltä sekä lähteä opiskelemaan Viroon.

Esitelmänsä lopussa Sakkov vastaili yhteislyseolaisten kysymysvyöryyn geopolitiikasta, tekoälystä ja historiasta. – Pahoittelen, että tästä tuli melko synkkä analyysi, mutta sentään meitä ilahduttaa se, että ulkona paistaa aurinko. Kuva: Nana Cihangir

Teksti: Mikael Liimatainen

Sven Sakkov teki vierailullaan kattavan katsauksen Suomen ja Viron väliseen suhteeseen, menneisyyteen ja tulevaisuuteen historian ja yhteiskuntaopin opiskelijoille 29.10.2024. Katsauksessaan Sakkov korosti muun muassa kielitaitoa ja sen merkitystä.

– Nuoremmalla iällä kielten oppiminen on helpompaa kuin viisikymppisenä, Sakkov naurahtaa esitelmänsä aluksi.

Yhteislyseo valikoitui suurlähettiläälle luonnolliseksi vierailukohteeksi, sillä se kuuluu Suomessa harvoihin lukioihin, joissa opetetaan viron kieltä. Sen opiskeluun Sakkov haluaakin kannustaa. Hän on tehnyt vierailuja muihinkin oppilaitoksiin, kuten Sibelius-lukioon, mutta pääosin Sakkov on vieraillut yliopistoissa puhumassa turvallisuustematiikasta.

– Tulevaisuutemme on nuortemme käsissä, siksi tahdoin tulla vierailulle tänne, Sakkov toteaa.

Sakkovin mukaan on lukuisia syitä oppia viron kieltä. Yksi niistä on sen helppous suomalaisille. Hänen mukaansa viro on kolme–neljä kertaa helpompi kieli oppia kuin mikään muu kieli.

– Viro on suomalaisille ainoa paikka maailmassa, jossa liha on lihaa ja kala kalaa, veri on vettä ja vesi vettä, Sakkov lainaa hymyillen Viron presidentti Lennart Merin lausumia sanoja tämän ollessa Martti Ahtisaaren illallisvieraana.

Kääntäessään katseen yhteisestä kielihistoriasta tulevaisuuteen näkee Sakkov viron osaamisessa useita hyötyjä: Suomi ja Viro ovat myös maantieteellisesti ja poliittisesti lähellä toisiaan, joten maiden välisessä yhteistyössä naapurikielen osaamisesta on luonnollisesti hyötyä. Suomi on Sakkovin mukaan Viron toisiksi suurin ulkomaisten investointien lähdemaa, ja monilla suurilla suomalaisyrityksillä on toimintaa ja tehtaita Virossa, minkä vuoksi kielitaito voi tarjota yllättäviä mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Kuitenkin Sakkov nostaa jatko-opinnot yhdeksi tärkeimmistä syistä opiskella viroa; monet suomalaiset nimittäin lähtevät opiskelemaan Viron korkeakouluihin toisen asteen jälkeen. Sakkov on itse opiskellut historiaa kotikaupunkinsa Tarton yliopistossa, jossa erityisesti lääketiede on suomalaisnuorten suosima koulutusala.

– Jos yliopistoon lähtiessään osaa jo viroa, antaa kielitaito erinomaisen edun, Sakkov vakuuttaa.

Tarttoa Sakkov suosittelee lämpimästi yhteislyseolaisille opiskelukaupungiksi, ja syitä, miksi lähteä Tarttoon opiskelemaan, on lukuisia. Hän kuitenkin nostaa Tarton erityisen vilkkaan, hauskan ja Suomea edullisemman opiskelijaelämän syyksi, miksi valita lyhyen lentoyhteyden päässä oleva Tartto.

Huolimatta siitä, ovatko suuntana opinnot Suomenlahden eteläpuolella vai ei, kannattaa viron kielen opiskelu. Syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin huvi.

– Toivon, että monet tämän koulun opiskelijat alkavat opiskella viron kieltä, koska se on fun. On hauskaa huomata, kuinka jotain ymmärtää virosta ja jotain ymmärtääkin ihan väärin.