Wieniä valloittamassa

Kouvolan Yhteislyseon kolmekymmentä saksanopiskelijaa vieraili Wienissä 29.11.-3.12.2025. Jo perinteeksi muodostunutta opintomatkaa vetivät saksanopettajat Marja-Leena Pietilä ja Päivi Valojää sekä äidinkielenopettaja Minna Kujala. Matka tarjosi suuria elämyksiä ja hienoja hetkiä, joista huonekuntien laatimat pienet tekstit kertovat. Tervetuloa wieniläistunnelmiin! 

Yhteisiä kokemuksia 

Ensimmäisenä matkapäivänä painoi aikaisen herätyksen tuoma väsymys. Siitä huolimatta kaikki olivat valmiita Wienin keskustan tutustumiskierrokselle. Tunnelma erityisesti Rathausin joulumarkkinoilla oli taianomainen 

Yhdessä vierailimme myös hulppeassa Schönbrunnin linnassa. Kiertelimme ensin linnan satumaisilla joulukojuilla, sitten suuntasimme linnan puutarhaan. Linnakierros ei tuottanut pettymystä. Jokaisella salilla oli oma tarinansa, ja kaikista niistä huokui arvokas keisarillinen tunnelma. 

Kolmantena päivänä kokoonnuimme Time Traveliin. Aikamatkalla tutustuimme Itävallan historiaan tunnettujen hallitsijoiden sekä myös Mozartin seurassa. Laitoimme silmillemme VR-lasit ja tunsimme rottia jaloissamme. Astuimme myös toisen maailmansodan bunkkeriin kuuntelemaan radiolähetystä. 

Seurueemme oli saanut kutsun vierailla Suomen suurlähetystössä. Tapasimme suurlähetystön henkilökuntaa ja opimme siitä, miten Itävalta ja Suomi tekevät nykyisin yhteistyötä. Paikalla oli myös suloinen Mimi-koira.  

Teksti: Zimmer 1 - Eevi, Emma, Kai ja Pihla 

 

   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*** 

Oivalluksia omilla retkillä 

Yksi omavalintaisen päiväohjelmamme kiinnostavimmista kohteista oli Wienin sotahistoriallinen museo (HeeresgeschichtlichesMuseum). Museo sijaitsee aivan Wienin päärautatieaseman kupeessa vanhassa asevarastorakennuksessa. Museon näyttelyt kattavat Itävallan sotahistoriaa 1600-luvulta aina 1950-luvulle asti. Se onkin yksi Euroopan suurimmista historiallisista museoista.  

Löysimme museosta paljon kiinnostavaa ja vaikuttavaa nähtävää. Esillä oli muun muassa asusteita, aseita ja muuta sodankäyntiin liittyvää kalustoa lähes jokaisesta merkittävästä sodasta ja konfliktista 1600-luvun jälkeen sekä sotien välisiltä ajoilta. Mielenkiintoisia olivat myös edesmenneille itävaltalaisille johtajille omistetut näyttelyt. Etenkin Franz Josef -näyttelystä opimme paljon uusia yksityiskohtia. 

Museon kiinnostavin osa oli kuitenkin ensimmäisestä maailmansodasta kertova siipi, jossa on näytteillä muun muassa auto, jossa Itävallan arkkiherttua Franz  Ferdinand salamurhattiin. Tällainen todellinen kosketus historiaan tekee kokemuksesta mieleenpainuvan aivan uudella tasolla.   

Teksti: Zimmer 2 - Jesse, Kuisma, Roki ja Santeri 

 

 

 

*** 

Kohokohtia 

Wienin-matka avasi silmämme Itävallan rikkaalle historialle ja kulttuurille. Näimme, miten Habsburgien perintö elää edelleen palatseissa, Hofburgissa ja Schönbrunnissa. Jokainen sali huokuu keisarillista loistoa, tarinoita hallitsijoista ja heidän puolisoistaan, kuten Sissistä. 

Oopperatalon ja konserttisalien tunnelma muistutti meitä Mozartin ja Straussin aikakaudesta ja teki Wienistä musiikin Mekan. 

Café Mozartissa istuessamme tunsimme ajan pysähtyvän, kun siemailimme kahvia ja maistelimme sacherkakkua. Kahvilakulttuuri on wieniläisen elämänmenon ydin. 

Wienin historia, wieniläissävelet ja kahvihetket jäävät pysyvästi mieleemme. Nautimme matkustamisen ilosta aistien kautta. 

Teksti: Zimmer 3 - Lauri, Lucas ja Veli-Matti 

 

 

 

*** 

 

Wienin valoissa ja joulutoreilla 

Taivaalliset jouluvalot ja -koristeet tekivät Wienin-matkastamme unohtumattoman kokemuksen. Puissa roikkui punaisia sydämiä, maailmanpyörät olivat keltaisten valojen peitossa, ja Rathaus oli valaistu kauniisti. Valtavaa raatihuonetta katsellessamme tunsimme olomme kovin pieneksi. Myös Wienin joulumarkkinat oli sykähdyttävä elämys. Glühwein ja pretzel kädessämme ihailimme kauniita valoja ja monipuolisia kojuja. Kojuilta pystyi ostamaan melkein mitä vain. Kuumia perunoita, puuveistoksia, villasukkia, koruja ja kaikkea muuta. Ihmisiä oli paljon, ja väkijoukossa oli haastavaa liikkua, mutta tunnelmallisuus vei ajatukset muualle. 

Teksti: Zimmer 4 - Emma, Hilma ja Siiri 

 

 

  

 

*** 

 

Kulttuurit kohtaavat 

Wienissä tapaamiset paikallisten kanssa sujuivat ystävällisissä merkeissä. Yleensä paikalliset hidastivat puhettaan ja puhuivat extraselvästi, jotta ymmärtäisimme. Kohtaamiset liittyivät reittiohjeiden kyselyyn, ruokaan tai käsityömarkkinoiden hintoihin.  

Juttelimme myös suomea kummallisella aksentilla puhuvan naisen kanssa suomalaisessa kahvilassa. Keskustelumme edetessä selvisi, että hänen äitinsä oli suomalainen ja opettanut tyttärelleen suomea. Tytär oli kuitenkin asunut koko elämänsä Wienissä, joten ulkomainen aksentti oli tarttunut 

Koimme ymmärtävämme suhteellisen hyvin saksan kieltä. Paikallisetkin näyttivät ymmärtävän meitä aika hyvin, vaikka kieli sujuikin aika vaihtelevasti. Esimerkiksi artikkelien oikea käyttö stressasi. Jos ei sanoja tullut, niin aina käsimerkein ja muilla eleillä pystyi avittamaan viestin välittymistä.Danke ja bitte olivat kovassa käytössä. Joskus pystyi vain mumisemaan jotain oikeaan suuntaan ja puhe meni täydestä läpi paikallisiin. 

Kaiken kaikkiaan kommunikointi oli suhteellisen helppoa, ainakin englanniksi. Yllättävintä oli, että englantia puhuessa paikallisilla oli todella vahva aksentti ja joutui usein pyytämään heitä toistamaan sanansa.  

Teksti: Zimmer 5 - Charlotte, Ida ja Noora 

 

 

 

*** 

 

Herkuttelua wieniläisittäin 

Wien tunnetaan wienerschnitzeleistään ja sacherkakuistaan, mutta tutustuimme niiden lisäksi paikallisten ravintoloiden ja pienten ruokakojujen erilaisiin makumaailmoihin.   

Jo ensimmäisenä päivänä herkuttelimme joulumarkkinoiden vohveleilla ja kaiserschmarrnilla, joka on melko samanlaista kuin suomalainen pannukakku omenahillon kera. Myös eräässä kojussa myytävät mansikka-suklaatikut olivat kokeilemisen arvoisia, ja niitä tulikin ostettua useasti. Erilaisia leivoksia oli myynnissä joulumarkkinoiden vilskeessä, ja maistelimme muutamia erikoisuuksia, muun muassa vadelmastruudelia ja mantelileivoksia. Tarjolla oli myös laaja valikoima paahdettuja pähkinöitä sekä glühweinia, joka on perinteinen glögin ja viinin sekoitus eri mausteilla.   

Parhaimpiin ruokiin lukeutuvat kuitenkin wieniläiset klassikot: wienerschnitzel eli wieninleike sekä suussa sulava sachersuklaakakku. Aidot wieninleikkeet olivat suuremmat kuin olimme osanneet odottaa: tuskin jaksoimme syödä niitä! Emme kuitenkaan kertaakaan edes harkinneet McDonald'sissa ruokailemista, sillä wieniläiset ruoat olivat vain niin maukkaita ja herkullisia.   

Wieniläisten kunniaksi voimme sanoa, että heidän ruokakulttuurinsa on hyvällä tavalla erikoinen ja laaja, ja uskoaksemme siinä on jokaiselle jotakin. Jäämme todella kaipaamaan itävaltalaista ruokia täällä Suomessa.   

Teksti: Zimmer 6 - Iida, Maija ja Pihla  

 

 

 

*** 

 

 

 

 

Unohtumaton tapaus 

Olimme porukalla kiertelemässä kaupunkia, kun iski varsin kovaan ääneen huutava nälkä. Oli joulumarkkinoiden aika, ja suuntasimmekin lähimpään paikkaan, josta saisimme ruokaa. Ihmisiä oli valtavasti liikkeellä, ja porukkaa oli vaikea pitää kasassa. Jollain ilveellä pääsimme kuin pääsimmekin sisälle ravintolaan. Istuimme pöytään ja tilasimme mieleiset ruoat. Taisimme syödä wieninleikkeet tai ainakin jotain niiden tapaista, mutta mahdollisesti nälän takia ne olivat parhaat leikkeet, mitä olimme koskaan syöneet. 

Nyt olimme päässeet nälästä ja oli aika jatkaa matkaa, joten maksun kautta pihalle. Tarjoilija sanoi, että vain käteinen käy. Siinä sitten otimme nopeat ja erittäin kysyvät vilkaisut toisiimme, jotta selviäisi, kenellä olisi käteistä lompakossaan, sitä kun ei nykyään enää tule paljoa kanniskeltua mukana. Vastaus oli lyhyt ja ytimekäs: kellään ei ollut. 

Tarjoilijalla alkoi olla jo hieman hoputtavat eleet ja ilmeet. Lopulta oli hyväksyttävä totuus ja selitettävä tilanne. Siitä sitten laitoimme erään sankarin juoksemaan lähimmälle automaatille, josta käteistä saisi. Lopulta saimme kuin saimmekin laskun maksettua ja pääsimme jatkamaan kiertelyä. Tippiäkin tuli annettua. ”Stimmt so” ja niin edelleen. 

 

Teksti: Zimmer 7 – Aaro, Tatu ja Venni 

 

 

*** 

Kannattaa kokeilla 

Wien on suuri kaupunki, josta löytyy paljon tekemistä varsinkin joulun alla. Väliin ei tietenkään kannata jättää suosittuja joulumarkkinoita eikä historiallisia kohteita. Schönbrunnissa voi samalla käynnillä kokea molemmat.  

Prater on myös hieno & hauska kohde. Huvipuistoon pääsee sisään ilman ranneketta. Alue on laaja & värikäs, ja laitteita löytyy varmasti jokaiselle. 

Wienissä on kirkkoja melkein joka nurkan takana. Piipahtamassa, talvella vaikka lämmittelemässä, kannattaa käydä ainakin Peterskirchessä & Stephansdomissa. Jokaisen kirkon koristelu on kaunista & yksityiskohtaista. 

Herkuttelemassa kannattaa ehdottomasti käydä Café Centralissa, jonka valikoima on laaja. Voi vaikkapa tilata vain jonkin leivonnaisen, kuten klassisen apfelstrudelin 

Ehdottomasti kannattaa käydä niin monessa paikassa kuin vain ennättää! Kaupungin laadukas joukkoliikenne nimittäin mahdollistaa eri puolille kaupunkia suuntautuvat retket. 

Teksti: Zimmer 8 - Eetu, Nelli ja Ria 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*** 

Aikamatkalla menneeseen 

Historian havinaa tuntui Wienin matkalla erityisesti Schönbrunnin linnassa vieraillessa. Linnassa pääsi kiertelemään huoneissa, joissa Habsburgin hallitsijasukua asui etenkin kesäisin. Linnan yli 1400 huoneesta vain murto-osa oli yleisölle avoinna. Vierailulle avoimista huoneista sai käsityksen siitä, kuinka ylellistä elämää historian hallitsijat ovat eläneet. 
 

Huoneissa pystyi tuntemaan, kuinka niissä on eletty ja millainen tunnelma missäkin huoneessa on ollut. Kauniisti koristellut huoneet sisälsivät yksityiskohtia lattiasta kattoon, aina huonekalujen jaloista kattokruunuihin asti. Tyylisuunnaltaan sisustus edusti pääosin barokkia ja rokokoota, lisäyksenä tietysti muitakin vivahteita.  

Teksti: Zimmer 9 – Elias, Mikael ja Rasmus 

 

 

 

*** 

 

Pieni hetki, suuri merkitys  

Saavuttuani Wieniin tiesin haluavani palan paikallista herkkua eli sacherkakkua jossakin paikallisessa kahvilassa. Tämä tehtävä oli helpommin sanottu kuin tehty. Ensimmäisenä päivänä yritin metsästää kahvilaa, jossa olisi istumatilaa, mutta sain harmikseni huomata, että jokainen kahvila oli täynnä tai sinne oli erittäin pitkä jono. Ajattelin, että seuraavana päivänä olisi parempi onni.  

Jatkoin seuravana päiväetsintää. Lähdin Mozart-monumentilta ja aloin etsiä kahvilaa taas. En tiedä, oliko minulla huonoa onnea vai olivatko kaikki muut turistit erittäin innokkaita, koska jälleen kerran jokainen kahvila Mozart-monumentilta keskustaan oli täynnä. Olin erittäin harmissani, sillä halusin niin kovasti maistaa sacheria. 

Lopulta kolmantena päivänä päähäni tupsahti idea käydä paikallisessa ostoskeskuksessa, ja kappas, siellä olikin kahvila auki ja paljon istumatilaa. Istuuduin, tilasin kakkuni ja sain maistaa ihanaa suklaakakkua, herkkua, jota olin himoinut jo muutaman päivän ajan. Se oli taivaallisen hyvää, ja haluaisin syödä sitä mielelläni uudelleen.  

Teksti: Zimmer 10  Panu 

 

 

 

*** 

 

Kommentit